Päivä 23: I'm coming home

Päivä alkaa vilkaisemalla kännykän kelloa. 8:03. MITÄ?! Herätyksen piti olla tunti sitten! Onneksi pakkasin rinkan edellis-iltana. Ei ole aikaa kirjautua ulos hostellista, nyt juostaan!

In the tube

Juoksumatka metroasemalle, 4min odotus, juoksumatka rautatieasemalle ja juna lentokentälle lähti silmieni edestä. Shit. Pakkasin rinkan lentosäkkiinsä ja odotin puoli tuntia uutta junaa. Juoksin junasta 2. Terminaaliin, HELSINKI-merkitty matkatavaratiski oli jo suljettu. Shit.

Vihaisilla englanninkielen taidoillani sain tiskin takana seisoneen tädin soittamaan pari puhelua jonka jälkeen hän ohjasi minut Moskovaan lähtevien tavaroiden sekaan. Sain maihinnousukorttini ja juoksin turvatarkastukseen. Jono oli jäätävän pitkä mutta liikkui nopeasti.

Kun vihdoin pääsin portille, ei lentokone ottanut vielä matkustajia vastaan! Ihanaa, selvisin elossa, rättiväsyneenä ja maha kurnien varaamalleni lennolle! Lento oli 15min myöhässä. Tuurilla näemmä mennään.

Lentokone oli upouusi Boeing 737-800 suihkukone, kaikilla herkuilla mukaanlukien satelliitin kautta toimiva WiFi ja ekstra jalkatila. Lentokorkeus 11,6km, myötätuuli, maanopeus 991km/h.

Herrasmiesten aamupala

Matkan ajan lentokoneen screeneillä pyöri muppetit. Söin lentokoneessa kaikki käteiseni (salaatti + bagel + 0,33l cola 18€). Lento oli miellyttävä, kone tilava ja matkatavaratkin saapui oikeaan paikkaan! Huraay, I'm home!

 Näkymä Boeing 737-800 ohjaamossa

Matka Helsingistä jatkui suunnittelun puutteen takia bussilla, keskellä yötä. Minulla ei myöskään ollut kotiavaimia matkassa vaan ne oli mutsilla, mökillä, parin sadan kilometrin päässä. Ei kun yöpaikkaa etsimään: nukunko käytävässä, telttailenko kirkkopuistossa vai ängenkö kaverille?
Onneksi Jukka pelasti päiväni päästämällä minut sohvanalle yöksi.

- Tämä päivä, reissu ja elämä alkaa olla tässä.